Henri Mäntysaari Kohtalona perinnön on kirjastoina roihuta / kun lukutaidottomat säikkyy ensipakkasta.

Bioshock - libertaarinen maailma meren pohjassa

  • Rapturen sisäänkäynti, patsaana poseeraa Andrew Ryan
    Rapturen sisäänkäynti, patsaana poseeraa Andrew Ryan
  • Kuva pelistä (lähde: https://youtu.be/tymHN5KV6Ss)
    Kuva pelistä (lähde: https://youtu.be/tymHN5KV6Ss)

I am Andrew Ryan, and I'm here to ask you a question. Is a man not entitled to the sweat of his brow? "No," says the man in Washington, "it belongs to the poor." "No," says the man in the Vatican, "it belongs to God." "No," says the man in Moscow, "it belongs to everyone."

Suunnilleen näillä sanoilla alkaa vuonna 2007 julkaistu peli Bioshock. Peli on henkinen jatko-osa vielä vanhemmalle System Shock -pelisarjalle. Bioshock on ensimmäisen persoonan toimintapeli, jossa tarinalla on suuri rooli. Peli sijoittuu viisikymmentäluvulle, meren pohjassa sijaitsevaan Rapture-kaupunkiin. Kaupungin on rakennuttanut Andrew Ryan.

Ryan on nerokas insinööri ja liikemies. Hän on venäläinen emigrantti, joka on vuorollaan pettynyt sekä kommunistiseen synnyinmaahansa että uuteen kotiinsa Yhdysvaltoihin. Ryan ei halua, että hänen toimiinsa sotkeudutaan. Hän on idealistinen vapauden kannattaja - ehdottoman vapauden tehdä tiedettä ja taidetta sekä pyörittää markkinataloutta. Siksi hän perusti kaupungin, jossa asukkaat olisivat vapaita sensuurista, verottajasta sekä moralisteista.

Rapture sijaitsee Atlantin valtameren pohjassa. Pelin alkaessa loistokas, 40-luvun tyyliä oleva kaupunki on ollut paikallaan parikymmentä vuotta. Yksilöt ovat olleet täysin vastuussa itsestään ja voineet pärjätä omalla työllään, oli se sitten taiteilua, elintarvikkeiden jakelua, kapakanpitoa tai hengitysilman myymistä. Sosiaalihuoltoa, minimipalkkoja, poliisivoimia tai terveydenhuoltoa ei järjestetä yhteiskunnan toimesta.

Millaisia ongelmia tämä libertaarinen unelma kohtaa? Pelaajahahmon saapuessa kaupunki on raunioituneessa tilassa. Suurin ongelma kaupungissa on eräästä merietanalajista uutettava ihmeaine Adam. Adam mahdollistaa geneettisen koodin uudelleenkirjoittamisen. Rapturen tiedehenkilöt kehittelevät tältä pohjalta geneettisiä paketteja, jotka antavat käyttäjilleen yliluonnollisia kykyjä. Nämä kyvyt aiheuttavat kilpavarustelun kierteen jokaisen kaupunkilaisen halutessa omistaa näitä voimia.

Adamilla on myös fyysisiä haittapuolia. Se on huumeen kaltainen aine, joka epävakauttaa ihmiskehon ja -psyyken. Käyttäjä tarvitsee aina vain suurempia annoksia pitääkseen kehonsa toimimassa. Lisäksi kiertävän Adamin mukana siirtyy sen edellisen omistajan muistoja henkilöstä toiseen. Kuluttajat siis näkevät asioita, joita joita joku toinen on kokenut ja käyvät läpi valemuistoja.

Pahaksi onneksi kaikenlainen sääntely on ehdottomasti kiellettyä. Idealistinen Ryan ei suostu kontrolloimaan Adamin myyntiä tai käyttöä. Ryan uskoo markkinan korjaavan lopulta itsensä, ja vaikka ei korjaisikaan, kapitalismi saa lopulta aikaan kaikille osapuolille parhaan tilanteen. Rapturen katastrofia pahentaa lisäksi se, että Adamista vastuussa oleva yhtiö on pesunkestävän gangsterin Frank Fontainen omistuksessa. Fontaine käyttää mafiapomon otteita levittäessään Adamia sekä salakuljettaessaan Raptureen siellä kiellettyjä hyödykkeitä - esimerkiksi Raamattuja - myytäväksi hyvään hintaan.

Rapture kärsii myös sosiaalisista ongelmista. Jokainen ei pärjää yhtä hyvin täydellisessä vapaudessa, mikä johtaa köyhyyteen, näköalattomuuteen ja katkeroitumiseen. Seuraa mellakoita ja hyökkäyksiä varakasta luokkaa vastaan, joka luonnollisesti puolustautuu yksityisin järjestyksenpitovoimin. Frank Fontaine johtaa Atlas-nimisen henkilön valepuvussa vähäosaisten kapinaa ja vaikuttaa siten rintamalinjan molemmin puolin lietsoakseen epävakautta Raptureen.

Lopulta Rapturen yhteiskunta romahtaa. Hulluuden ja Adam-himon riivaamat kansalaiset hyökkäävät toistensa kimppuun. Yksityiset poliisivoimat ja sosiaalista apua hinnasta antavat yhtiöt keikahtavat nurin. Rapture alkaa päästää vettä sisään. Infrastruktuuri romahtaa täysin - loistokas kaupunki rähjääntyy ja valta keskittyy Frank Fontainen ja Sander Cohenin kaltaisille roistoille ja mielipuolille. Adrew Ryan pitää kaupungin nipin napin toiminnassa omalla turvajoukollaan, joka sekin koostuu feromonein kontrolloitavista, genetiikkansa sotkeneista addikteista.

Mitä tästä tulee mieleen?

Pelintekijät ovat ottaneet pelinsä lähtökohdaksi objektivismin. Objektivismi-nimisen yhteiskuntateorian äiti oli kirjailija Ayn Rand. Hän oli, siinä missä Andrew Ryankin, venäläinen emigrantti Yhdysvalloissa. Andrew Ryan on anagrammi Randin nimestä. Andrew Ryan puhuu markkinoiden suuresta ketjusta, ja talouden näkymätön käsi on kapitalistisen teorian perusajatuksia. Pienempiä viittauksia on enemmänkin, kuten Atlaksen hahmon nimen antanut Randin pääteos Atlas Shrugged.

Rapturen idea on täysi vapaus. Kuitenkin - onko eristynyt yhteiskunta, jossa esimerkiksi julkinen uskonnon harjoittaminen on kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla tai yhteys pintamaailmaan täysin katkaistu, vapaa? Ryanin tavoite on vapauttaa kaupunkinsa asukkaat vanhoista säädöksistä. Se onnistuu hänen mielestään luomalla lisää uusia lakeja, jotka yhtäällä lisäävät henkilökohtaista vapautta mutta kaventavat sitä toisaalla.

Andrew Ryan pettää lopulta omat ihanteensa. Hän määrää omat, yksityiset turvallisuusjoukkonsa yhä autoritäärisempiin toimiin salakuljetuksesta ja kapinoinnista epäiltyjä kaupunkilaisia vastaan. Frank Fontainen lavastaessa kuolemansa Ryan kansallistaa Rapturen pormestarin ominaisuudessa tämän yrityksen, Fontaine Futuristicsin - siis käytännössä varastaa firman omiin nimiinsä. Ryan myös päättää kontrolloida Adamia käyttäviä kaupunkilaisia feromonein, siten vieden heiltä vapauden, joka oli kaupungin perusajatus.

Libertaristisen maailman heikkous on myös Frank Fontainen kaltaiset ihmiset. Fontaine on säälimätön mafioso, joka käyttää hyväkseen Rapturen vapautta ja muiden kaupunkilaisten idealismia - he eivät periaatteidensa mukaisesti halua käydä väkivalloin toista vastaan, varsinkaan koska konkreettisia todisteita Fontainen rikoksista ei milloinkaan ole. Fontaine on myös täysin tietoinen Adamin addiktoivasta ja keholle haitallisesta vaikutuksesta - ja työntää sitä entistä enemmän markkinoille ja kiertoon. Kaupunkilaisten ja yhteiskunnan epävakaus sopii hänen suunnitelmiinsa täydellisesti: hänen tavoitteensa on tulla Rapturen hallitsijaksi. Siten Rapturen täysi vapaus mahdollistaa ja jopa edesauttaa diktatuuriin päätymistä.

Onko tällainen kehityskulku todennäköinen libertaristisessa reaalimaailmassa? Ehdottomasti. Vahva tulee aina panemaan jalkansa heikon niskalle ja ovela tulee huijaamaan tyhmää, totesi jo Kaptah tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Andrew Ryan halveksii heikkoutta ja laumasieluisuutta. Hän on äärielitisti. Loinen on hänen suussaan äärimmäinen solvaus, samoin orja. Hänen luomansa järjestelmä kuitenkin tuottaa orjia - Rapturen vähemmän taitavat ja onnekkaat asukkaat päätyvät henkensä pitimiksi nälkäpalkkatöihin, sekä lopulta verisen, joskin junaillun, bellum omnes contra omnes -sodan tykinruuaksi.

Irrational Gamesin ajatus libertarismin lopputuloksesta on selvä: kurjuuden maksimointi ja röyhkeiden yksilöiden esiinmarssi. Sen uhan mahdollisuutta on hyvin vaikea kieltää, jopa ilman Adamin kaltaista scifielementtiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat